Omistaja/Omistajina	Puoliso	omistajana	syntynyt	kuollut
Mty Hannu ja Jussi Karppila		2025	1963 2001
Hannu Karppila edellisen poika	. 2. Tuula Hyystinmäki 2001-2017 1.Riitta-Liisa Os.Martikainen 1985-1996	1992-2025	1963 1963 1965
Esa Juhani Karppila edellisen poika Eliisa Karppila	. Os. Eskola	1965-1992	1936 1932	2023
				2023
Lempi Matilda Karppila Nikodemuksen tytär Mauno (Heikkilä) Karppila	Mauno tuli kotivävyksi ja otti vuonna 1945 sukunimekseen Karppila	1945-1965	1899 1902	1990 1967
Maria Matilda edellisen äiti Anna Maria Nikodemuksen tytär Kaisa Johanna Nikodemuksen tytär Lempi Matilda Nikodemuksen tytär	Äiti ja kolme tytärtä Lunastivat tilanhaltuun kun Yrjö kuoli.	1931-1945	1863 1888 1893 1899	1946 1974 1984 1991
Yrjö Nikodemuksen poika	Iina Aliina Kolu	?-1931	1891	1931
Nikodemus Nikodemuksen poika	Maria Matilda Juhontytär	?	1856	1926
Nikodemus Heikin poika	Johanna Heikin tytär	?	1820	1913
Heikki Matin poika	Anna Stiina Mattila	?	1797	1846
Matti Heikin poika	Leena Ylinen	1789-?	1768	1826
Heikki Heikin poika	Maria Markkula	1776-1788	1739	1804
Heikki Mikon poka	Maria Jaakon tytär	1734-1771	1718	1791
Mikko Simon poika	Liisa Heikin Tytär	n1720-1733	?	1740
Simo Rekon poika	Kaisa Anna Laurintytär	1676-n 1719	1656	1727
Reko Pietarin poika	Leelia Hannun tytär	1635-1675	?	?
Heikki edellisen veljen poika	Kaisa Eerikintytär	1622-1634	?	?
Pietari edellisen poika	?	1606-1621	?	?
Esko edellisen veli	?	1585-1605	?	?
Heikki Tohkola edellisen poika	?	1553-1584	?	?
Arvi	?	1540-1552	?	?

Karppilan suku Kangasalla ennen 1540

Varhaisin tunnettu esi-isä ja alkuperä

Karppilan suvun varhaisin tunnettu kantaisä Kangasalla on Heikki (Henrik), joka mainitaan vuonna 1510 Kangasalan käräjillä lautamiehenä nimellä Henrich Tohkalan (eli Tohkalan kylästä) Tämä viittaa siihen, että Heikki isännöi tuolloin Tohkalan kylässä Karppilan tilaa. Karppilan suvun alkuperä näyttää siten olevan Kangasalan Tohkalan kylässä – sukunimi Karppila juontuu nimenomaan tilan nimestä. Mitään varhaisempaa viitettä suvun juurista muualta ei asiakirjoista ole löytynyt, joten Heikki itse on mahdollisesti ollut tilan perustaja tai varhaisin tunnettu haltija Kangasalla.

Varhaiset asiakirjamaininnat

Karppilan sukuun liittyviä kirjallisia lähteitä ennen vuotta 1540 on niukasti, mutta muutamia merkintöjä on säilynyt tuomiokirjoissa ja veroluetteloissa:

• 1510 (käräjät): Kangasalan kesäkäräjien pöytäkirjassa 14.7.1510 mainitaan lautamiehenä Henrik Tohkolasta (Henrich Tohkalan), mikä on tulkittavissa Karppilan talon isännäksiTämä on suvun varhaisin varma maininta asiakirjoissa (viite Finlands Medeltidsurkunder, FMU VII:5462).
• 1540 (maakirja): Vuoden 1540 maakirjassa Karppilan tila on ensi kertaa veroluetteloissa nimeltä. Tohkalan kylän talo Karppila (talo I) on merkitty isäntänään Arvid-niminen talonpoikaMaakirja 1540 kirjaa Arvidille tilan verotusluvan (äyriluvun) 1 sekä tilan karjan (ks. seuraava kohta). Tämä vahvistaa, että Karppilan tila oli olemassa ja asuttuna juuri ennen vuotta 1540.

(Huom.: Ennen vuotta 1540 ei Hämeestä ole säilynyt veroluetteloita; Kangasalan asukkaista varhaisimmat tiedot perustuvatkin juuri yllä mainittuun tuomiokirjamerkintään 1510 sekä vuoden 1540 maakirjaan.)

Karppilan tila ja suvun hallussapito

Karppilan tila kuuluu Kangasalan Tohkalan kylän vanhimpiin taloihin (kantatiloihin). Tohkalan kylä erotettiin hallinnollisesti aluksi naapurikylä Kautialasta (Härtsiästä) myöhäiskeskiajalla, joten Karppilan tila on todennäköisesti syntynyt uudisasutuksena viimeistään 1400–1500-luvun vaihteessa. Viimeistään vuonna 1510 tila on ollut asuttuna Heikin toimesta, ja vuoden 1540 maakirjassa se mainitaan selvästi omana tilanaan. Karppilan tila on sukutila, joka suvun hallussa sukupolvien ajan aina nykypäiviin saakka. Nykyinenkin isäntä (Hannu Karppila) on suoraa polvea tilan varhaisista omistajista, ja tilalla on viljelty maata yhtäjaksoisesti 1500-luvulta asti. Yli 500 vuoden yhtäjaksoinen omistus ja viljely kertoo, että Karppilan suvulla on ollut vahva side tähän tilaan perustamisesta lähtien.

Maankäyttö, verot ja paikallinen toiminta

Karppilan talosta ja suvusta löytyy 1500-luvun alkupuolelta myös tietoja verotuksesta sekä suvun jäsenten osallistumisesta paikallisiin velvollisuuksiin ja luottamustoimiin:

• Tilan koko ja verot (1540): Vuoden 1540 maakirjan tietojen mukaan Karppilan tilan verotusarvo (äyriluku) oli tuolloin 1 (seuraavana vuonna 1541 korotettuna 1½:een). Tilalla oli vuonna 1540 kirjatun veroluettelon mukaan ainakin 1 hevonen, 4 lehmää, 3 nuorta karjaa (hiehoja/härkiä) ja 6 lammasta. Nämä luvut osoittavat, että Karppila oli tuon ajan mittapuulla keskikokoinen talonpoikaistila Kangasalla – karjaa oli kohtuullisesti, mikä viittaa sekä peltoviljelyyn että karjanhoitoon perustuvaan maankäyttöön (pellot, niityt).
• Lautamiehet ja luottamustoimet: Karppilan suvun jäsenet toimivat paikallisissa luottamustehtävissä jo varhain. Mainittu kantaisä Heikki toimi lautamiehenä (käräjäoikeuden maallikkojäsenenä) Kangasalan käräjillä 1510. Myös hänen jälkeläisensä jatkoivat tässä roolissa: esimerkiksi Heikin pojanpojaksi oletettu Heikki Arvidinpoika (Arvidin vuonna 1540 mainitun isännän poika) esiintyi 1550-luvun käräjäpöytäkirjoissa toistuvasti lautamiehenä. Tämä kertoo Karppilan talon isäntien olleen paikallisesti arvostettuja, koska lautamieheksi valittiin yleensä kokeneita ja luotettuja talollisia.
• Käräjäjutut ja velvollisuudet: Karppilan väki mainitaan 1500-luvun puolivälin tuomiokirjoissa myös eräissä riita- ja rikosasioissa, mikä valaisee heidän arkeaan ja velvollisuuksiaan. Vuonna 1551 tilan isäntä Arvid sai merkinnän sakkojen luetteloon, sillä hän ei ollut saapunut kirkon rakennustalkoisiin (kieltäytyi tekemästä sovittuja päivätöitä kirkon rakennuksessa) Tuohon aikaan kirkon rakentaminen oli yhteinen velvollisuus, josta laistaminen johti sakkoon. Myöhemmin vuonna 1555 käräjillä käsiteltiin juttu, jossa Karppilan silloinen isäntä (Henrik Arvidinpoika) todettiin syylliseksi naapurinsa herjaamiseen (kunnianloukkaukseen) – hän oli solvannut erästä Köyrän talon emäntää, mistä hyvästä hänelle tuomittiin sakkoon . Nämä tapaukset osoittavat, että Karppilan suvun jäsenet eivät vain hoitaneet tilaansa, vaan olivat myös kytköksissä paikallisyhteisön velvollisuuksiin ja oikeuselämään. He osallistuivat yhteisiin hankkeisiin (kuten kirkon rakennus) ja joutuivat tarvittaessa vastuuseen tekemisistään käräjillä, aivan kuten muutkin aikakauden talonpojat.

Lähteet: Kansallisarkiston digitoidut asiakirjat (mm. maakirjat 1540 alkaen ja tuomiokirjat) sekä historialliset tutkimukset tukevat yllä esitettyjä tietoja. Edellä mainitut arkistolähteet on koottu mm. Arkistojen Portti -tietokantaan, josta Karppilan tilan isäntäluettelo ja tapahtumat (1510–1500-luvun loppu) on poimittu. Lisäksi nykytilan isäntä Hannu Karppila on todennut Yle-uutisessa, että Karppilan sukutilalla on yhtäjaksoisesti viljelty maata 1500-luvulta nykypäivään, mikä osaltaan vahvistaa suvun jatkuvuuden ja tilan pitkän historian Kangasalla.